Reilun kaupan kaavoituksella työpaikkoja kotikulmille

Torstai 30.1.2014 klo 22.30 - Arto Tahkola

Reilun kaupan kaavoituksella työpaikkoja kotikulmille

Voisiko rohkea ja ennakkoluuloton kaavoittaminen olla Oulun seudun yrityksille kilpailuetu ? Voidaanko kaavoituksen avulla saada uusia työpaikkoja nuorille ja kokeneemmillekin tekijöille ?

Oulun seudulla on jo vuosikausia valmisteltu uutta maakuntakaavaa  ja samaan aikaan taajaman osayleiskaavaa Kempeleeseen. Kymmenet tahot Museovirastosta lähtien pukkaavat pitkiä lausuntoja. Niissä pohditaan otsa kurtussa, voiko esim. Tupokseen rakentaa erikoistavarakaupan suuryksiköitä  40.000 m2 vai riittääkö 36.000 m2  tulevan 25 vuoden aikana.  Erikseen on kaavamerkintöjä otsikolla :  ”Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alue on tarkoitettu pääasiassa tilaa vievälle kaupalle. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä.” 

Yritysten, yrittäjien ja kilpailun näkökulmasta on merkillistä, että  tiettyjä toimialoja kahlitaan. Kaavoihinsa kangistunut kaavoitus vähentää ruokakaupan kilpailua, Kilpailuvirastokin puuttui tähän syksyllä. Ministeriöt, Avit ja Elyt  pelkäävät, ettei kaikkiin ruokakauppoihin ja kauppakeskuksiin riitä asiakkaita. Miksihän juuri ruokakauppojen pärjäämisestä huolehditaan oikein yhteiskunnan taholta. En ole havainnut, että uusien kenkäkauppojen, eläinlääkäriasemien tai katsastuskonttoreiden asiakasmääriä olisi surkuteltu? Tai jos Nokia halusi johonkin uuden tehtaan, ketä  huoletti, onko heille asiakkaita? Jos ei olisi rajoituksia, syntyisiköhän valtavia kauppakeskuksia  kuin sieniä sateella satunnaisen holtittomasti Puolangalta Peräseinäjoelle. Ympäristönäkökulmastakin vain keskuksiin päin suuntautuva liikenne näyttää olevan vähäpäästöistä.

Tuntuu siltä, että nyt kaavoituksen tavoitteena on jakaa niukkuutta. Eikö olisi paljon viisaampaa  väljällä kaavoituksella houkutella uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Oulun seudun vetovoima olisikin osaltaan siinä, että tänne otetaan kaikki toimijat ilomielin vastaan. Maata meillä riittää, annetaan vaan halukkaiden rakentaa reilusti. Kyllä yritykset ja yrittäjät miettivät sataan kertaan, mihin ja mitä ne investoivat. Ne selvittävät markkinan ja ostopotentiaalin.  Kuntien ja kaavoituksen tehtävä on mahdollistaa  eikä kahlita. Kempeleen eläköitynyt kunnanjohtaja Kari Ahokas onkin sanonut hyvin: ei kuntien tarvitse pelätä, yritykset pelkäävät ihan tarpeeksi.

Hulluilla Päivillä myytiin autoja Rotuaarilla. Autokauppahan on ”tilaa vaativaa erikoiskauppaa”, jota kait ei missään tapauksessa voi kävelykadulla harjoittaa. Verkkokaupat mullistavat kaupan toimintaa. Voit tilata netistä lenkkimakkaraa ja leikkuupuimurin. Tavara voi tulla Rantsilasta tai Ranskasta.  Kuka tietää, minkälaisia tiloja ja alueita tarvitaan 19 vuoden päästä. Näyttääkin siltä, raskaat, hitaat ja kalliit kaavoitusprosessit eivät pysy menossa mukana. Tehdään reilun kaupan kaavoituksesta kilpailuetu pohjoisen yrityksille ja ihmisille.

 Forum 24-lehteen pyydetty kolumni, julkaistu lehdessä joulukuussa 2013

Tykitetään Oulun seutu nousuun

Lauantai 17.8.2013 - Arto Tahkola

”Minun kirjani painetaan vain Suomessa ja suomalaisella työvoimalla”, sanoo kirjailija Sofi Oksanen KL Optiossa 15.8.2013. Koneen tj Matti Alahuhdan (TE 2013) mukaan tulee ensin päättää tuotannon pitämisestä Suomessa. Silloin toimintaa ohjaa ratkaisut, jotka tukevat kotimaista tuotantoa. Hallituskin kaipaa vientituloja js niitä saa Suomessa tehdyistä tuotteista.

Ammattikoulutuksen saanut nuori sivuuttaa työpaikat, jotka edellyttävät  r&d, Java EE tai Lähdekoodikatselmoinnin osaamista. Samoin tekevät ne tuhannet tuotannon ammattilaiset, joiden työt ovat hävinneet Oulun seudulta. Meillä on siis huutava pula työpaikoista, joihin riittää perustason koulutus ja työpaikalla tapahtuva opastus.  Suunnittelun, tuotannon ja myynnin taitavasta yhdistelmästä rakentuu globaali kilpailukyky. Useat tahot toimivat jo uusien yritysten ja yrittäjien saamiseksi, mutta voidaanko tehoa vielä lisätä ?

Yksi keino voisi olla alueellinen elvytys. Kerätään seudun kunnilta esim. 10 Meur rahoituspotti, josta jaetaan 10-15 % suora tuki tuotannollisiin tilainvestointeihin. Tämä voisi käynnistää jopa yli 100 Me hankkeet koneinvestointeineen. Tällä rahalla saa 120.000 neliötä suoraan yritysten omiin tarpeisiin räätälöityä tilaa. Näihin tiloihin mahtuu 4.000 nuorta tai kokenutta työntekijää. Tuen kohdistaminen nimenomaan tuotantoon poikii työtä alihankintaan ja palveluihin. Tuen jakaminenkin on selkeintä juuri näin, pääomasijoitukset vaativat erityisosaamista ja riskinhallintaa.

Mistä kunnille rahat ? Kaleva uutisoi juuri, että ”kunnat säästäisivät miljoonia, jos työttömät saisivat tekemistä.” Oulu on maksanut tänä vuonna tammi-kesäkuussa jo 4,9 Meur valtiolle pitkäaikaistyöttömien maksuosuutta. Kempeleessä summa on satoja tuhansia. Osa tuesta palautuu välittömästi maanmyyntituloina, rakennustyöpaikkoja ja muuta toimeliaisuutta syntyy nopeasti. Jatkossa kunnille tulee kasvavaa elinvoimaa ansio- , vero- ja kiinteistöverotuloista.

Huippukirjailija ja menestyvä yritysjohtaja ovat jo tehneet valinnan. Voimmeko auttaa heitä pärjäämään ja työllistämään Suomessa ja Oulun seudulla? Alueen aktiivinen ja innostava ote yhdistettynä konkreettiseen kädenojennukseen voi olla ratkaiseva tekijä yrityksen sijoituspäätöksessä. Suomen nuorisorikkain seutu tarvitsee nyt uskallusta. Sitä löytyykin jo, Talouselämä uutisoi 14.8.2013:  ”Oululainen Greenled Oy siirsi tuotannon Suomeen ja tykittää nyt !”

Julkaistu Kalevan mielipide-osastolla 17.8.2013